Sisältöön »
Nuorisokeskus | kokous- ja juhlatalo
 
 
 
Kuvassa Virtain Perinnekylän maitolaituri.
 
 
Koe Virroilla

Virtain Perinnekylä

 

Kiitos kesästä 2023!


Aukioloajat ja yhteystiedot

Museo avoinna

  • Juhannusaatosta 23.6. joka päivä klo 11 - 18 13.8.2023  saakka
  • Tilauksesta avoinna ryhmille muinakin aikoina

Virtain Perinnekylä / Nuorisokeskus Marttinen
Herrasentie 16
34800 Virrat
p. +358 (0)3 485 1921
myynti@marttinen.fi

Ateria-, majoitus- ja ohjelmapalvelut tilauksesta ryhmille.

Perinnekylä kartalla

 

Virtain Perinnekylä on koko perheen museo- ja matkailukohde sekä kesäinen virkistysalue luonnonkauniilla Marttisen saarella. Perinnekylä sijaitsee aivan Nuorisokeskus Marttisen välittömässä läheisyydessä.

Rajalahden talomuseossa ja Halin metsäkämpällä voi tutustua virtolaiseen talonpoikaiselämään 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa sekä tukkijätkien arkeen ja metsätöihin 1950- ja 60-luvuilla. Perinnekylässä on myös useita muita vanhoja rakennuksia kuten hollitalli (1820-luku), harakkamylly (1828), savusauna (1840-luku) ja pitäjänmakasiini (1878). Lisäksi alueella on 1900-luvun sotahistoriaa esittelevä Sotaveteraanimuseo ja Virtain Taideyhdistyksen Taidetalo.

Perinnekylän museokohteet ovat avoinna ryhmille tilauksesta ympäri vuoden.


Kesäaikaan Perinnekylässä on useita tapahtumia ja näyttelyitä. Alueella on kahvila-ravintola, jäätelökioski, taidemyymälä, leikkipaikka ja Herraskosken kanava.

Nuorisokeskus Marttisesta voi vierailulleen varata majoitus-, sauna-, ravintola-, kahvila- ja ohjelmapalveluita. Alueella sijaitsee uimaranta, vierasvenelaituri, luontopolku, I maailmansodan aikainen kenttälinnoitusalue, jotka ovat käytössä vapaasti.

Tekemistä Marttisessa

 

Tutustu Perinnekylän kohteisiin

 
MuseotTuulimyllyViljamakasiiniRiihiMikontaloKenttälinnoitusalueTervahautaKirkkovenetalas

Kirkkovenetalas

Kirkkoveneellä soudettiin viimeksi kesällä 1980, kun se tuotiin Perinnekylään.

Kirkkovenetalas, virtolaisittain kirkkovenekoppeli, tehtiin vuonna 1981. Koppelissa on Koron vuonna 1902 valmistunut kirkkovene, joka suoritti viimeisen soutunsa kesällä 1980, kun vene tuotiin Perinnekylään. Koroa saatteli matkalla Koro II, joka on edeltäjänsä täydellinen kopio.

Kirkkovene Koro on 17,5 m pitkä ja siinä on kymmenen hankainparia. Veneen kantavuus on noin 45 henkilöä, mutta kerrotaan siihen erikoistilanteessa ahtautuneen jopa 70 henkilöä.

Koro ei suinkaan ole Virtain suurin kirkkovene. Seurasaaren ulkoilmamuseossa Helsingissä on Virtain Ikkalan kylästä kotoisin oleva kirkkovene, joka on 21 m pitkä ja 14 hankainparinen: veneeseen on mahtunut 60-70 henkilöä. Vene on rakennettu vuonna 1897.

Järvi- ja vesistöalueilla oli entisaikaan tapana, että vesien takana olevat kylät muodostivat ns. kirkkovenelahkoja eli yhdistyksiä, jotka yhdessä rakensivat kirkkoveneen. Isommista taloista saatiin rakennusaineita ja pienemmistä työvoimaa. Talolla tai torpalla oli oikeus veneen paikkoihin sen mukaan, kuinka talo oli osallistunut veneen rakentamiseen.

Kirkkoveneet tehtiin yleensä sulavalinjaisiksi ja nopeakulkuisiksi, sillä oli tapana, että veneet kilpailivat keskenään kotimatkalla. Kirkkoon mentäessä kilpailu oli ehdottomasti kielletty. Emännät saattoivat uhrata kilokaupalla voita levitettäväksi veneenpohjaan, jotta sen kulku saataisiin - ainakin näin uskottiin - erityisen liukkaiksi. Aina ei kisasta saatu selvyyttä soutamalla, ja tiedetäänkin, että kun veneistä oli puolin ja toisin heitetty tarpeeksi herjoja, nousivat venekunnat maihin puimaan asiaa loppuun. Myöhemmin käräjillä selvitettiin, kuka oli lyönyt ketä ja minkälaisen sakon edestä.

Kirkkovene oli tärkeä kulkupeli vesien takaisille kylille, sillä maitse kulkuyhteydet olivat pitkiä ja hankalia. Kirkkomatkaan ei kuulunut ainoastaan messussa käynti vaan samalla voitiin hoitaa muutkin asiat kirkonkylällä, tehtiin kauppoja, tavattiin ystäviä ja sukulaisia, katseltiin puolisoehdokkaita ja kuultiin kuulumisia ja uutisia. Kaikki eivät joka kerralla päässeet mukaan kirkkomatkalle, jotka saattoivat kestää veneelläkin pitkään. Kaukana asuvat joutuivat lähtemään venerantaan tai itse kirkolle jo lauantaina, jolloin oli yövyttävä jossakin talossa. Toisveden perukoilta lähdettiin höyrylaivallakin kirkkomatkalle aamuyöstä klo 3.30

TyöväentaloSavusaunaSepänpajaHollitalli
 
 

Kiitos kesästä 2023 Perinnekylän kesäpuuhien parissa

Tavataan taas ensi kesänä

Arkipäivisin kesällä 3.-28.7.2023 välisenä aikana klo 12.00-17.00 Rajalahden talomuseon pihamaalla

Ohjelma:

  • Maanantaisin talonpoikaiskisailut
  • Tiistaisin pieniä tuohitöitä
  • Keskiviikkoisin talonpoikaiskisailut
  • Torstaisin villan käsittely
  • Perjantaisin talonpoikaiskisailuja

Aktiviteetit pääsääntöisesti Rajalahden talon pihalla, sateen sattuessa puhdetöitä sisällä Rajalahden museossa.

 
Marttisen kahvioPerinnekylän jäätelökioskiRavintola MikontaloVirtain Taideyhdistyksen TaidetaloSotaveteraanimuseo
 
 
 
Sivua päivitetty: 04.03.2024

Suomen nuorisokeskusten logoMarttinen on yksi Suomen yhdeksästä Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemista ja valvomista valtakunnallisista nuorisokeskuksista.

Lue lisää Suomen nuorisokeskusten verkkosivuilta

 

Euroopan Neuvoston laatumerkki nuorisokeskuksille  Syrjinnästä vapaa alue logo    Sustainable Travel Finlandin logo  Lyke-verkoston logo
Suomen hostellijärjestön logo
Opetus- ja kulttuuriministeriön tekstilogo

 
 
login Synergia Foxy